Ad astra per aspera

Onpa ollu kyllä mukava viikonloppu pitkästä aikaa, ja kiitos vaan tyttärille; elinikäni taisi pidentyä parilla vuodella. Perjantai meni mukavissa merkeissä tyttärien kanssa huruillessa, ja kyllähän sitä taas sattui ja tapahtui, hahha :-D. Siinähän se lauantai-ilta meni kans huruillessa! Good weekend!

Tännään olikin sitten äitienpäivä ja kokkailtiin siskojen ja iskän kans äipälle seittemän tähen aamupala! Kakkujakin oli oikein kaksinkappalein, namnam. Johtuneeko sitten äitienpäivästä vai mistä, mutta äippä tilas mulle iPhone 4S:n, jee! Aamupalan jälkeen pari kiloa lihonneena lähin sitten käymään juoksulenkillä, tein kuntopiirin ja sen jälkeen kävin vielä koiran kanssa kävelemässä. Kerranki oli aikaa vähän hemmotella ittiä, niin tekasinpa sitten vielä kasvonaamion :-).

Illalla käytiin Jennyn ja Eskon kanssa studiolla äänittelemässä elokuvaan musiikkia. Ja vaikka itse sanonkin niin lopputulos oli kyllä tosi hyvä :-)! Oli tosi eksoottinen kokemus päästä ensimmäistä kertaa elämässä ihan studiolle soittamaan ja muokkaamaan niitä kappaleita. Liitettiin niitä siihen elokuvaan ja oi saateri että kuulosti ja näytti kyllä tosi hyvältä! Tiistaina sitten loput kappaleet pistämään purkkiin :-).

Ens lauantaina oottaiskin sitten elokuvan ensi-ilta ja gaalaillallinen. Tyttärien ja ukon kanssa pistetään parhaimmat päälle ja lähetään kaupungin kerman kanssa leffaan! Mukava saaha joskus jotain sivistystä tähänkin kylään. Voin kyllä sanoa, että ton elokuvan tekeminen oli yks mun elämän parhaimmista kokemuksista. Vaikka välillä tuntu siltä, että vois heittää lapset tiskiin, niin silti se viimeinen kuvauspäivä ja viimeisen kohtauksen kuvaus oli tosi haikeeta. Vaikka sitä hommaa ei ehkä sillon osannu arvostaa, ja tuntu ettei siitä koskaan mitään tule, niin kuitenkin saatiin tosi mahtava ja kaunis elokuva aikaseksi, ja ollaan kaikki nyt yhtä tosi hienoa kokemusta rikkaampia. Ottaisin kyllä millon vaan uusiksi! Mistä sitä tietää vaikka elokuvabisnekseen suuntautuis ;-). No jännityksellä ootellessa, että millanen se elokuva sitten kokonaisuudessaan on!

Mutta huomenna suuntaankin Annikalle värjäyttämään hiuksiin uutta luukkia! Ehkäpä siitä kuvaa huomenna. Mutta nyt pistän nukkumaan, toivottavasti teilläkin lukijat oli tosi rentouttava ja mukava viikonloppu :-)! Vielä  Alphonse de Lamartinea lainatakseni; kaikkien suurten asioiden alussa on nainen. Näinhän se on!

Tuhlaajapoika

Jee, kaikki järjestyikin, ja pääsin sittenkin tapaamaan Tomia Rovaniemelle! Harmi vaan, että ei kahta tuntia pitempään keretty hengailemaan, mutta kahvin ääressä saatiin kuulumiset suurinpiirtein vaihettua :-). Tulihan sitä muitakin Rovaniemen kaiffareita nähtyä, ja oli kyllä mukava pitkästä aikaa niitäkin nähä! Tuhlari kun olen, niin kuukauden palkkahan sinne varmaan taas uppos, mutta olkoot.

Flunssanhan se piti vielä tälle keväälle kerran iskeä. Kuumetta odotellessa. Voi tsiisus että mulla kyllä ärsytti eilen! Mulla olis koulu alkanu vasta 12.15, mutta meninkin jo yheksäksi, että tekisin matikan kokeen. Kas kummaa, opettaja oli unohtanu tehä sen. Neljä tuntia liian ajoissa kouluun, ahkera opiskelija hä?

Tuli todistettua eilen sekin, että kyllä tämä Suomi on vaan pieni paikka. Äiti kävi eilen Lapin yliopistolla näyttämässä jotain tehtäviä lehtorille. No siinä aikansa juteltuaan selvis, että se lehtori on meidän tuleva mökkinaapuri.

Vihani rakasta pikkusiskoani kohtaan kasvaa kasvamistaan! Sen lisäksi, että vaatteet jotenkin mystisesti löytyy aina sen huoneesta, niin nyt se käyttää myös minun takkeja, nuottikirjoja, koruja, yms. Ja tänään sillä oli sitten minun Lontoosta ostetut Reebokin kengät jalassa, jotka on tällä hetkellä ihan likaset. Ah, itsehän olen käyttänyt kyseisiä kenkiä kaks kertaa<3.

Rovaniemeltähän tarttu mukaan työkengät (joita voi samalla myös käyttää talvella, kun käy juoksemassa), uudet juoksulenkkarit (jotka oli tosi hyvä ostos, koska ne sopii kuulemma polvivikasille), uudet capri -malliset juoksutrikoot, juoksupaita, farkut, paitoja, nahkatakki, hiuskoristeita, korvakoruja, shortsit, polvituki, yms... Tosin se jäi löytämättä, mitä lähdin etsimään, eli mekko ja kengät elokuvan ensi-iltaan :-(. No mutta onneksi on netti!

Mutta nyt lähen parantelemaan itteäni (jos joku ihme tapahtuis ja oisin huomiseksi terve)! Heihei :-)

Ps. Nyt kyllä naurattaa ihan tosissaan tämä homma täällä päin. Kaikkea sitä.

Like seriously?

Siinähän tuo olis!

Okei, kuinka alas ihmiset voi oikeesti vajota? Hävis kyllä eilen kunnioitus paria henkilöä kohtaan aivan täydellisesti! Argh, ottaa pattiin tämmönen. Kaikkea sitä.

Mutta joo, mainitsin tuossa pari blogimerkintää taaksepäin kirjasta, jota luetaan äidinkielen tunnilla. Se vaan pahenee kappale kappaleelta. Nyt se poika ei harrasta enää yksin vessan nurkassa runkkaamista, vaan nyt pyöritään jo isommissa pyörissä; nykyään jätkä harrastaa kimppakivaa, ja kirjassa on siitä tottakai hyvin tarkasti selitettyjä kohtauksia. Ou dear God.

Oli tuossa äsken viulutunti. Alan pikkuhiljaa menettää toivoni sen suhteen, että saisin joskus paperit musiikkiopistosta. Tekis tässä vaiheessa mieli heittää viulu seinään ja haistattaa vitut koko touhulle! Mutta sitten taas uskon siihen, että ihmeitä voi tapahtua, who knows.

Tää oli taas tämmöstä btw -angstausta, sillä ainoa asia mistä mun piti tänään tänne laittaa, oli se, että sain vihdoinkin suunniteltua ittelleni tatuoinnin! Joten eipä mulla tässä muuta, taidan tästä suunnata jääkaapille. Moimoi!

Ps. Jee, sain tänään ekan tarjouksen Derbistä!
Pps. Ihan näin vaan selvennykseksi, niin tuo kiinalainen merkki tuossa tatuoinnissa tarkoittaa siis rakkautta

Time off

Aurinko paistaa, ja vettä sataa, taitaa tulla kesä! Kovaa vauhtia alkaa lumi häipymään maasta, ja ehkä päästään päättäjäisiä juhlistamaan ilman lunta :-). Ihan vaan hyvän sään kunniaksi päätin suunnistaa juoksemaan. Ipod päälle ja tämä piisi soimaan, niin jo vois juosta putkeen vaikka Brasiliaan (okay, just kidding). Olihan se pakko vielä kuntopiiri vetässä kotona, ja voi pojat että nyt on hyvä fiilis! Vedin tuossa reippaat kahen tunnin päikkäritkin, saa nähä tuleeko sitä yöllä nukuttua :-D. No jos ei, niin saanpahan ainakin kerrattua matikkaa!

Oisin kovasti halunnu hakea avustajaksi Taivaan tuliin, mutta tottakai mie unohin, että tänään oli viimeinen ilmottautumispäivä ja siihenhän se sitten tyssäs :-(. Argh, ärsyttää, koska en tajua mitään noista CSS -koodi hommeleista, ja mikään näistä bloggerin blogimalleista ei oo oikeen mun näkönen!

Viulun tutkintosuoritus alkaa lähestyä (tj 5, OMG), ja alan pikkuhiljaa toivoa, että makaisin tuolla maan alla. Karua mennä soittamaan musiikkiopiston lautakunnan eteen, ja kuulla rehellinen mielipide siitä, että oonko mä 13 vuoden aikana oppinu mitään, vai tuhoaako mun soittaminen vaan ihmisten korvat. Super jaiks.

Mutta nyt taidan käydä keittämässä iiiiison kupin vahvaa kahvia, ja avata sitten matikankirjan! Haudihau!

Ps. Käytiin tosiaan asentajan ja pultittajan kanssa eilen hurulla, ja apsilla joku mummo tuli suurinpiirtein pakottamalla antamaan meille avaamattoman Marlboron maxi -askin. How strange is that?

Raskaan työn raataja

Tulipa sitten osoitettua lauantaina, että töissä ei koskaan kannata olla ajoissa. Olin kerranki 06.40 työpaikan pihalla (07.00 alkoi työt), ja miten kävikään? En päässyt sisälle. No siinä ulkona oottelin 10 pitkää minuuttia, kunnes vihdoin ja viimein saapui pelastaja avaimineen paikalle. Siinä odotellessa tulin siihen lopputulokseen, että jatkossa saavun töihin 2 minuuttia ennenkuin työvuoro alkaa, kuten aina ennenkin. Mitäpä sitä hyviä tapoja muuttamaan.

Niin tosiaan, olen ollut melkein vuoden töissä K-supermarketissa herkkutorilla. Itse tykkään työstäni tositosi paljon, koska tekemistä aina löytyy. Vaikka se onkin välillä raskasta pallotella töitten ja lukion välillä, ja aina angstaan vähäisestä vapaa-ajastani lähipiirilleni, niin sitten kun onkin vapaa viikonloppu, niin haluaakin töihin (työnarkomaani?). Hahhah, se on niin sulosta aina, kun jotkut 80 -vee papparaiset tulee flirttailemaan siihen :-D.  Olen alkanut löytämään itsestäni piilevän kauppiaan!

Katottiin perjantaina ukon kanssa lätkää, ja voin sanoa, että kyllä perkele tulee ikävä niitä Mertarannan selostuksia (ps. ihanaa leijonat, ihanaa!). Käytiin tässä tänään äitin kanssa keskustelua mun korkeasta kuumeesta, meinaan tatuointikuumeesta. Keskustelu oli oikein antoisa, koska äiti alko kallistumaan vähän sille kannalle, että ehkä se ei nyt oliskaan niin paha juttu!

Tänään se ukko sitten taas hyppäs linkkaan, ja häippäs takas inttiin. Eessä oliskin sitten kahen viikon gines (hahhahhhaa)! Illalla otettiinkin sitten tyttärien kanssa voordi alle ja lähettiin rullailemaan. Ahnamsk, äippä leipo tännään jotain tosi nannaa suklaakakkua<3.

Sain perjantaina tosi odottamattoman puhelun. Kaiffari Lohjalta päin soitteli, että olis tulossa näille leveysasteille lauantaina. En oo nähny sitä varmaan vuoteen, ja harmittaa ihan sikana, etten nyttenkään pääse näkemään sitä :-(. Hahha, muistan ku lapsena oltiin tosi hyviä kavereita ja leikeistä ei kyllä koskaan puuttunu mielikuvitusta!

Tästä postauksesta on kyllä kovaa vauhtia kehkeytymässä joku kilometripostaus, mutta vielä pakko sanoa pari asiaa;
1) Mun tilaamat Wanhojen tanssi -kuvat on vihdoinki tullu
2) Tulin siihen lopputulokseen, etten kyllä menetäkkään siinä mitään, jos kokeilisin siipiäni mannekiinina. Niimpä Pave (joka on muuten superhuippumagee kuvaaja) suostui räpsimään musta kuvia! :-) Kiitos jo etukäteen!

Vaikka viime yönä tulikin lunta (luontoäiti selvästi vittuilee meille), niin eiköhän se kesä tännekkin joskus tule! Mutta nyt oikein aurinkoista ja toivottavasti myös kesäistä alkavaa viikkoa teille rakkaat lukijat! :-)

Myytinmurtajat

We're the champions!

Nää meidän Ford -reissut on aina niin legendaarisia!

Argh, meidän musiikintunnit on niin frusturoivia. Kukaan ei viitti ilmestyä paikalle ja sitten opettaja vetää koko helvetin hernepurkin nenäänsä. Muttajoo faktahan on se, että kukapa nyt jaksais harjotella viis helvetin pitkää tuntia yhtä ja samaa kappaletta viikossa? Juurikin näin, ei kukaan (täyspäinen ainakaan). Mutta se siitä.

Kävin eilen pitkästä aikaa Irc-Galleriassa (joo myönnän oon tosi trollol, koska käytän vieläkin galtsua -I can't help it), ja olin pitkästä aikaa saanu _kaks_ kommenttia! No onnessani menin kattomaan niitä kommentteja, niin ne molemmat oli tullu joiltaki ihan randomeilta, jotka ehotti mua hakemaan Studio Eliten malliksi. No uteliaisuuttani kävin tsekkaamassa Studio Eliten kriteerit mainos- ja ammattimalleille. En ole ikinä edes ajatellu pienessä mielessänikään, että alkaisin tekemään mannekiinin hommia, mutta koska tunnetusti olen aina mukana kaikessa ja haluan kokeilla kaikkea, niin ihan vaan uusien kokemuksienki vuoksi olen nyt päätynyt siihen tulokseen, että voisin laittaa hakemuksen menemään. Kaikkea pitää kokeilla! Mitäs mieltä te lukijat olisitte; yrittänyttä ei lasketa, right?

Olen joskus kuullut sellaisen harhaluulon, että tytöt ei osais vaihtaa renkaita. HAH. Se tuli ainakin todistettua eilen vääräksi. Rullailtiin tyttöjen kanssa eilen kylällä. Kuski päätti alkaa mutustamaan kanaleipää, ja lopputuloksenahan mutka meni vähän pitkäksi. Kohta autosta alkaa kuulumaan kauhea kolina ja kilinä, joka ikisessä mutkassa. No rengashan se oli puhjennut. Ei muutaku takakontista vararengas ja renkaanvaihtoon! Rakas habakimppu-isäni oli kiristänyt mutterit niin hemmetin tiukalle, että edes mie en saanu niitä auki (oon tosi bodari :-D)! No asentaja, pultittaja ja johtaja vaihto renkaan näppärästi 42 minuuttiin! WUHUU, pienet sille. Matka jatku, ja voittajafiiliksen kunniaksi popitettiin sairasta purkkapalloa! Kynnet ja vasta tehty manikyyri ei kyllä kovin tykänny tästä missiosta :-(.

Mutta nyt mun täytyy hakea jostaki joku puskutraktori ja alkaa siivoamaan tätä mun huonetta, koska ukko tulee huomenna! Laittakaahan lukijat rakkaat mulle jotain postausehdotuksia! :-)

Ps. Luetaan äidinkielen tunnilla ehkä jotain maailman oudointa kirjaa ikinä; 14vee juutalaispoika rakastaa käteenvetämistä ja haistattaa paskat uskonnolle. <3

Klara vappen, dricka vatten, hela natten! ....eikutä?

Huhhuh, onpa menny viikko nopeaa. Kiirettä on pitäny, kuten varmaan olette huomanneetkin, kun ei ole uusia tekstejä ilmestynyt :-D. Kiireistä puheen ollen, mulla on perustaso 3/3 -tutkinto viulusta 2 viikon päästä, ja ihan kauhee stressi! En osaa vielä läheskään kaikkia asteikkoja ulkoa, saatikaan sitten kolmen sivun mittaista Konserttoa.

Kerroinko muuten, että mulla on uus harrastus? Meinaa kortinpeluu. Hahha, pelaan sitä nykyään päivittäin (ja oon nykyään myös aika haka siinä ;-)). Mulla on nykyään anoppilassaki kortit mukana, kyllä aina löytyy joku joka jystää mun kanssa :-D!

Perjantaina päätettiin tyttärien kanssa pistää ranttaliksi ja lähteä pitkästä aikaa porukalla juomaan! Oli kyllä aika mahtava ilta, ja rengasrikko toi iltaan vaan lisäpotkua. Eksyttiin jonnekki jumalanselän taakse ettipään pippaloita. Ajo-ohjeena toimi känniääliöiden selitykset; "kaks peltoa ja mutka ja sitten". Okei, oltiin keskellä ei mitään ja joka puolella oli peltoja ja mutkia? Loppu hyvin, kaikki hyvin; 10000 km seikkailua maantiellä ja lopulta löydettiin oikea osoite.

Lauantaina pistettiin Mirvan kanssa barbi tulille ja lähettiin pörräämään ympäri kylää. Siinähän se päivä sitten pyörähtikin, ja illalla istuttiinkin ukon kanssa anoppilassa pelaamassa korttia. Sunnuntaina omistauduinkin kokonaan Housen ensimmäiselle tuotantokaudelle. Ah, mikäs sen ihanampaa kuin tyhjä talo, kahvia, mukava sohva ja House?

Toissapäivänä meillä oli koulussa oppilaskunnan järjestämä Wappurieha. Jokaisen ryhmän piti valita joku teema, miksi koko ryhmä pukeutuu. No, koska rakas rehtorimme jäi viime perjantaina eläkkeelle, niin aateltiin sen kunniaksi ottaa Hannu -teema. Kaikki oli kyllä tosi hyvin mukana, ja kaikki oli pistäneet parastaan. Hetken oikeesti jo kuvitteli, että Hannu is back :-D. Kovasta yrityksestä huolimatta hävittiin tiukasti 2A -ryhmän kesäteemalle :-(. Mutta eihän se voitto ole pääasia, tuommoset päivät tuo mukavasti piristystä synkkiin koulupäiviin :-)!

Illalla alko näyttämään pahasti siltä, että vappu kusis, mutta onneksi asioilla on tapana järjestyä! Alkuillasta näytti oikeesti siltä, että ukollakin on luultavasti hauskempi vappu armeijassa, kun mulla täällä. Mutta onneksi Tiia lähti kuskiksi ja fiilis lähti nousuun! Illalla liityin vielä tyttärien porukkaan, ja vappu oli kruunattu! :-)

Ps. Poliisisetien kanssa juttutuokiot on aina yhtä rattoisia! :-D
Pps. Onnittelut sille joka jaksaa lukea tämän kokonaan! Ja tekstihän ei välttämättä ole mitään hyvää, ottaen huomioon että krapulassa ei ehkä tuota mitään järkevää.

Mutta hyvät vaput kaikille! :-)