Hellou!

En ole koko viikonloppuna oikein kerennyt kirjoitella, koska ukko pääs kolmen viikon gineksen jälkeen armeijasta viikonlopuksi kotiin. Parin kaiffarin kanssa mentiin perjantaina apsille kahvittelemaan ja kun kello alko lähestymään kolmea niin alko jalat jo pettämään alta! Vihdoinhan se hellu sieltä sitten saapui, ja ilta menikin kylällä pörrätessä ja Titaniccia katsoessa :-). Lauantaina olin kokonaiset pari tuntia yksin kotona. Otinpa siis ilon irti ja pistin Maria Kallio: Luminainen -dvd:n pyörimään. Illanpäälle otettiin anoppila suunnaksi ja mie tomerana tyttärenä laskin 30 tehtävää matikasta!

Tänään äiti oli tehny ihan herkkuaamiaisen; papuja, kananmunia, nakkeja ja pekonia. Kahvinki oli jo valmiiksi oikein keittänyt :-D! Lauraki oli pitkästä aikaa maisemissa, niin käytiin sitä sitten päivemmällä kahvin verran morjestamassa :-). Käytiin muuten anopin kanssa aika mielenkiintoinen keskustelu tuossa, nyt on kyllä pakko sanoa, että ei helvetti mitä porukkaa täälläpäin! Joka ikiseen asiaan pittää pistää vähän Lapin lisää. Huhhu. No joka tapauksessa, tuossa käytiin ukko tunti sitten nakkaamassa apsille oottelemaan kyytiä takasin armeijaan :-(. Mutta torstaita ootellessa!

Hahha, katottiin muuten perjantaina meidän Wanhojen tanssi -video, oli pikkusen karua nähä ittensä tanssimassa! Mutta eipä mulla tässä sitten sen kummempia, hyvät illanjatkot! :-)

Alea iacta est

Pelattiin tänään kaverin ja sen pikkuveljen kanssa rapiat pari tuntia korttia. Ei siinä, oli aika mukavaa :-D! Kaikki oli niin voitonhimosia että paukutettiin henkihieverissä niitä kortteja pöytään. No mutta ennen salkkareita käytiinki sitte parin kaiffarin kanssa apsilla kahvittelemassa ja puheenaiheena oli niinkin siisti juttu, kuin pokemon (saa kait sitä nyt vähän lapsenmielinen aina välillä olla)! Kantapäässäni oleva rakko suostui vihdoinkin parantumaan, joten olihan se Salattujen elämien jälkeen vielä pakko juoksemassakin käydä!

No mutta sitten asiaan. Tehtiin semmonen hieno wheel trip Norjaan isovanhempien ja serkun kanssa. Asuntoautolla kierreltiin Pohjois-Norjassa ja maisemat oli kyllä makeimmilleen! Rikastumisen toivossa käytiin serkun kanssa kultaakin huuhtomassa, mutta Onnetar ei oikein suosinut :'(. Siisteintähän oli leikkiä serkun kanssa vuorella autotien vieressä lumisotaa!

Siinä tulikin sitten tämän teeman viimeinen postaus, huomenna uudet kujeet! Ja koska bloggaus on mulle uutta, niin toivoisin että te lukijat pistäisitte mielipiteitänne tästä blogista ja teema ehdotuksia :-)! Toki myös mielipiteitä tästä teemasta tulemaan! Eli nyt siis kommentoimaan, mutta nyt mie toivottelen teille hyvät illanjatkot!

Hola!

Käytiin äitin ja Marin kanssa lomailemassa Espanjan lämmössä. Se oli kyllä tosiaan sellainen löhöilyloma, sillä koko lomahan meni rannalla löhöilyyn, syömiseen, ja turistikauppojen kiertelemiseen. Hotelli ei kyllä mikään maailman hienoin ollut; kuumassa Espanjassa ilmastointi olisi ollut aika supersiisti juttu!

Park Aventuuraanhan oli tietenkin pakko päästä. Ja voin muuten sanoa, että ei tuo ole ihmekkään että oli silloin ainakin Euroopan toiseksi suurin huvipuisto! Se oli kyllä pikkutytön silmissä niin hieno paikka, kun oli eri maanosia lavastettuna ja vieläpä villi länsi! Laitteetkin olivat niin hurjia, ettei sitä tämmöinen hurjapääkään meinannut kaikkiin uskaltaa! Päivähän päättyi siihen, että huvipuiston tekojärvestä ammuttiin keskiyöllä raketteja, how cool is that?

Huomenna aletaankin vetelemään sitten viimeisiä tästä teemasta ja vuorossa Norja. Mutta nyt ei sitten muuta, kun että hyvät illanjatkot kaikille :-)!

Erittäin hyvä, ellei täydellinen

Käytiin koko suvun voimin kahden viikon pituinen loma Kreetalla. Majotus oli aika luksusta; viiden tähden hotelli ja sviitti ;-)! Muu loma sitten kusikin pahemman kerran; lentoemäntien lakko, tulva, isän matkalaukut hukkuivat ja mie sain tikit sormeen. Mutta ruoka oli hyvää, toisella viikolla oli hellekelit ja hotelli oli täydellinen. Tapasin myös erittäin läheisen ystäväni ensimmäistä kertaa siellä.

Hahhah, hauskin muistoni koko lomasta on se, kuinka kaupunkia kierrellessä pikkusiskolleni iski äkillinen vessahätä. Pysähdyimme ensimmäiseen räkäläbaariin ja siskoni juoksi pitemmittä puheitta vessaan. Kohta vessasta kuuluu kauhea kiljunta. Kiljunnan syyksi selvisikin pian, että siskoni oli istunut paskakasan päälle. Äiti otti siskoni kainaloon ja juoksi mitä jaloista lähti kohti hotellia. Toinen oli tietenkin se, kun päätettiin vuokrata auto ja lähteä vuoristoon kiertelemään. Lopussahan sää muuttui mustaksi, auton ovet eivät meinanneet avautua, peräkontti ei pysynyt kiinni ja autokaan ei välillä meinannut käynnistyä! :-D

Mutta huomenna vuorossa sitten Espanja! Erittäin mukavaa viikonalkua kaikille :-)

Ps. Kävin tänään hierojalla ja oi saateri että nyt on rento olo!!

Ranskatar

Muistan kuinka katkera olin, kun äiti oli lähdössä mummon kanssa Ranskaan, ja kun minua ei huolittu mukaan. Reissun oli tarkotus olla kuulemma "naisten matka". Hah. Monien suostutteluyrityksien jälkeen jouduin aina pettymään uudestaan ja uudestaan. Eräänä iltapäivänä istuskelin alakerran sohvalla, katselin telkkaria ja olin juuri kuolemassa tylsyyteen, kun ukki soittaa "moi, ei mulla tässä sen kummempaa, mutta kiinnostaisko sulla lähteä Ranskaan"? Ehkä tyhmin kysymys ikinä. Sen jälkeen muistikuvat onkin aika hataria, koska seuraavat hetket menikin siihen, että juoksin ympäri taloa ja kiljuin.

Pari kuukautta myöhemmin oltiinkin lauantain vastaisena yönä Helsinki - Vantaan lentokentällä. Onneksi pidin pääni; nyt oltiin sitten oikeasti matkalla Ranskaan. Oli vaikeaa pysyä housuissaan kun Nizzan palmut ja sininen meri alkoi näkyä ikkunasta. Pian laskeuduttiinkin lentokentälle ja siellähän meitä odottikin hymyilevä nuori nainen. Nainen oli tätini, joka asui silloin Nizzassa. Hyppäsimme linja-autoon ja jäimme keskustassa pois. Kävelimme Vanhan Nizzan läpi tätini asunnolle, teimme ruokaa ranskalaisittain, ja istuuduimme terassille nauttimaan ruoasta. Katsahdin kaiteen yli kadulle päin. Mikä täydellinen kaupunki Nizza olikaan.

Seuraavana päivänä hypättiin linja-autoon. Pari tuntia hikisillä penkeillä ja oltiin Monacossa. Ei sitä kaupunkia voinu ku rakastaa. Rannat täynnä miljonäärien veneitä, kimalteleva sininen meri ja kiviset kävelykadut. Päivä meni tosi nopeasti, ja pian olikin jo aika palata Nizzaan.

Muutaman päivän jälkeen Nizzassa lähdettiin illasta junalla Pariisiin. Seuraavana päivänä käveltiinkin jo Pariisin kaduilla. Mikäs sen täydellisempi tapa aloittaa päivä, kuin käydä hakemassa Pariisilaisesta leipomosta tuoretta patonkia ja leivonnaisia? Loppu viikko menikin kierrellessä kaikkia Pariisin ihania kävelykatuja, nähtävyyksiä, ja kuolatessa Louis Vuittonin liikkeessä laukkuja. Tätini palasi takaisin Nizzaan, ja meidän oli aika palata takaisin Suomeen. Laskeuduimme Helsinki - Vantaan lentokentälle ja huomasimme, kuinka ulkona pyrytti lunta. Lähdimme poistumaan koneesta, ja joku brittiläinen mies edessämme tuumasi kaverilleen; "welcome to Finland!"

Tästähän tuli taas pitempi kuin nälkävuodesta, mutta huomenna vuorossa Kreikka! Hyvää sunnuntaita kaikille! :-)

London calling!

Rakas asuntomme!

Huomenta! ...Eiku sittekki varmaan päivää?

Kahden värinpoiston ja yhden värjäyksen seurauksena sain vihdoinki lähes tulkoon sen väriset hiukset ku halusin! No oli tosissaan pakko vaan ohimennen nuista hiuksista mainita, mutta nyt asiaan. Lupasin edellisessä merkinnässä aloittaa tänään matkailu -teeman, joten tästäpä se nyt sitten alkaa! 

Ja ensimmäisenähän olis vuorossa Lontoo. Eli tosiaan, käytiin viime kesänä semmonen lähes viikon pitunen matka Lontoossa. Säät suosi meitä, ja yleensä niin sateinen Iso-Britannia olikin tällä kertaa aika aurinkoinen! Ongelmathan alkoi heti Laytonin Underground -pysäkillä. Yritettiin tavoittaa vuokraisäntää, että se ohjeistais meidät asunnolle, mutta turhaan; sen puhelin oli kiinni! Siinä kylmässä Lontoon ilmassa seisottiin aivan paniikissa ja mietittiin jo hätäratkaisuja. Onneksi kuitenkin pitkän odottelun jälkeen puhelin soi ja vuokraisäntähän se sieltä soitteli! Niimpä tämä Ranskasta kotoisin oleva herra yritti parhaansa mukaan selittää hataralla englannilla meille ohjeet asunnolle. No, onneksi se olikin kiven heiton päässä ja kohta oltiinkin jo perillä. Netissähän asunto oli näyttäny tosi tilavalta ja ihan luksukselta, mutta todellisuudessahan se oli ihan rotanloukku ja viiden hengen perheen piti survoutua sinne :-D. Mutta sopu sijan antaa, eikö? Eikä siinä vielä kaikki ihanasta asunnostamme; eräänä kauniina päivänä asunnon ovi meni rikki. Ikävintähän tässä oli se että jäätiin asuntoon loukkuun, ja siellä sitten ooteltiin lähes tunti, että vuokraisäntä tulee päästämään meidät ulos :-).

Loppu loma sujuikin sitten hyvin. Valitettavasti viikko Lontoossa ei riitä mitenkään sen kaupungin ihanuuksien kiertämiseen :-(. Vaikka miljoonakaupunki onkin, löytyi keskeltä Lontootakin aivan ihania puistoja, joissa sai olla rauhassa. Kulttuuria löytyi loputtomiin, ja pienistä kaupunginosistakin löytyi aivan oma kulttuurielämänsä. 

Ehdottomasti tulen vielä joku päivä sinne takaisin palaamaan! Mutta hei, huomenna vuorossa Ranska ;-)!

Iloinen jälleennäkeminen!

Romanttinen syysretki kultsin kanssa<3

Nyt on kyllä pakko angstata kahdesta asiasta;
1) Ihana, rakas koneeni on alkanut näyttämään mieltään. Joko se on tulossa uhmaikään tai sitten se on jättämässä minut ;<. Huugibuugiinki ilmestyy kokoajan semmonen ihme tietokonehirviö joka ilmoittaa että "toiminto on valitettavasti keskeytynyt", argh! Ja mikä pahinta; se hyökkää aina näytölleni, kun yritän pelata Bubble Witch Sagaa!
2) Se eilinen kunto-ohjelma oli kyllä aivan sukka! Yritä siinä nyt jotain treeniä tehä, kun joka liikkeen välissä tulee "ladataan...." ja siinä sitten meneekin seuraavat kymmenen minuuttia.

Kaiken lisäksi eilen lenkillä sain vielä taidokkaasti nyrjäytettyä nilkkani, ja kantapääni huutavat hoosiannaa johtuen siitä helvetinmoisesta rakosta, minkä ne juoksulenkkarit aiheutti mulle! No mutta sitten positiivisempiin asioihin. Kaivettiin iskän kans eilen minun rakas Derbi pois kesäkeittiöstä! Oi sitä jälleennäkemisen riemua!

Johtuneekohan tuosta kesän tulosta, mutta sain tuossa päähänpiston alkaa taas vaalentamaan hiuksia. Tuossa pidettiin sitten oikein kunnon hiustenvärjäys -sessarit, ja lopputuloksena olen nyt pääni puolesta Tikkurilan värikartta. No mutta illan päälle lisää väriä päähän, ei tässä enää mitään menetettävääkään ole :-D.

Koska olen niin ahkera oppilas, niin käytin matikantunnin blogini ideoimiseen. Ja voi kuinka monta hyvää ideaa keksinkään! Aattelin huomenna ottaa teemaksi matkailun. Olen lyhyen elämäni aikana kiertänyt monta valtiota, ja matkan varrellahan sitä aina sattuu ja tapahtuu. Niimpä ajattelin joka päivä kertoa yhdestä matkastani, pistää siitä kuvia, yms. Ensimmäisenä vuorossa olisi Lontoo, joten kannattaa huomenna käydä siis tsekkailemassa ;-D!

Olis tosi kiva, jos te lukijatkin kertoisitte ideoitanne tämän blogin parantamiseen, ja kommentoisitte mitä mieltä olette tästä (ja saahan tätä toki muutenki kommentoida :-D)!

Huomasin tossa, että tänäänhän on 13. perjantai, että pitäkäähän varanne! Mutta kaikesta huolimatta, erittäin mukavaa perjantaita kaikille!

Ylös, ulos ja lenkille!

Hah, aika outoa sinänsä, että olen puoli vuotta kitissyt pitkistä koulupäivistä, ja nyt kun sitten vihdoin olis lyhyitä koulupäiviä, niin valitan sitten niistä :-D (no okei, valitan kyllä näin yleisellä tasolla ihan kaikesta). Niin oudolta kuin se kuulostaakin, mutta valehtelematta nautin tänään 8h koulupäivästä! Näin ohi mennen, niin oon muuten aina halunnu kokeilla mikroskooppia. No tänään sitten bilsan tunnilla päästiin kattomaan valomikroskoopilla veri-, hius- ja lehtinäytteitä, voi pojat että oli siistiä!

Tossa kuuntelin aamulla iPodia ja kohta sieltä alkaakin soimaan Sibeliuksen Finlandia (?). Nyt on kuitenkin kyllä pakko myöntää, että tykkään tosi paljon Sibeliuksen musiikista, esim. Aquileja ja Valse Triste (kyllä, oon tosi moniruokanen musiikin suhteen). No, pointtihan tässä stoorissa oli nyt kuitenkin se, että innostuin pitkästä aikaa soittamaan viulua kotona! Ihan näin selvennyksen vuoksi niin tätä tapahtuu ehkä kerran puolessa vuodessa. Ihmeiden aika ei siis ole vielä ohi, hah :-D.

Pakko vielä mainita, että löysin Google play:sta tänään jotain tosi eksoottista, meinaan Workout trainerin! Kuulemma se on niin nerokas ohjelma, että se pystyis parantamaan lihaskuntoa ja tiputtamaan painoa, totta kai siinä voi pitää myös treenipäiväkirjaa ja valita 1000 eri treeniohjelmasta itselleen sopivan. Mutta eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa; testaan tämän nerokkaaksi leimatun ohjelman tänään lenkillä ja katsotaan miten käy ;-).

No, eipä mulla tässä muuta! Aurinko yrittää kovasti tuolta pilkistää, että kaikki nyt lähtee ulos lenkkeilemään, niin mie ainaski aijon tehä! :-) Mutta aurinkoista torstaita kaikille!

Good morning Mr. Rain, where is Mrs. Sunshine?

Päätä huimaava kahden tunnin koulupäivä takana. Argh, ärsyttäviä tuommoset päivät. Ei saa mitään järkevää aikaseksi ku koulu alkaa liian myöhään ja taas loppuu liian aikasin. Aamullaki jumitat tuossa olkkarissa ja katot pikkusiskojen kanssa jotain Lazy Townia, mikäs sen parempaa!

Asiasta pahvilaatikkoon; sain muuten eilen aivan mahtavia elämänohjeita. Toinen tuli viulutunnilla opettajani suusta; "se kuka ei ota riskejä, ei juo shampanjaa", ja toinen taas löytyi tätini huugibuugin päivityksestä; "ehkä huonot ideat ovat vain hyvien alkua". Viulutunnista tulikin muuten mieleen, että arvatkaas kuka suorittaa 3/3 perustasotutkinnon puolentoista kuukauden päästä? Jep, minä! Voi kuinka monet korvat olenkaan tuhonnut kamalalla viulun vinguttamisellani viimeisen kolmentoista vuoden aikana, mutta kohta se loppuu!

Olipa muuten vain ihana herätä aamulla; lunta puskee joka suunnasta, eikä siinä vielä kaikki! Olin just lähössä kävelemään kaverin luokse aamukahville, niin perseelleenhän se piti vielä kotipihalla vetää! No mutta toivottavasti keli illanpäälle paranis ja mie pääsisin pitkästä aikaa laittamaan lenkkarit jalkaan ja lenkkeilemään. Ensin työt ja sitten huvi; tokihan tässä pitäis vielä musiikin yleistietoon ja pianotunnille vääntyä!

Hah, olenko muuten ainoa joka kärsii sellaisesta syndroomasta, että koulutehtävät jätetään viimetippaan, sitten niitä väsätään ihan paniikissa ja sitten siitä saakin hyvän numeron?! :-D Sitä niin aina ajattelee, että tällä kertaa mä alotan lukemaan koeviikkoon kuukautta ennen, tai ton tutkielman mä alotan kyllä jo heti huomenna. Mutta loppujen lopuksihan siinä käy niin, että sitä jättää sen tehtävän tekemisen palautuspäivää edeltävälle illalle. Eihän sitä koira karvoistaan pääse, vai?

No mutta eikait tässä sitten sen ihmeellisempiä, pietään peukut pystyssä että se aurinkokin tuolta alkais pikku hiljaa piilostaan tulemaan. Mie tästä lähen keittelemään kahvia, moimoi!

Ps. Muistakaahan ottaa riskejä ;-)!

Just chillin'

Varmaan tää nyt jotain esittelyä kaipais. Eli heippa vaan kaikille, mie oon kotosin täältä Lapista päin, mistä johtaa juurensa luultavasti myös tämä parin henkilön keksimä lempinimi; villipohjola. Iältäni olen 17 ja kohta odottaakin se kauan odotettu täysi-ikäisyys! Tällä hetkellä olen lukiossa toisella vuositasolla, tulevaisuudessa toivottavasti sitten luokanopettaja. Mielestäni kaikkea pitää joskus kokeilla, ja sen huomaakin harrastuksistani; harrastukseni ulottuvat aina viulun vinguttamisesta asti henkensä uhmaamiseen crossiradalla. No mitäpä sitä muuta lässyttämään, enköhän mie tutuksi tule näissä tulevissa blogimerkinnöissäni!

Blogia tulen kirjoittelemaan aina kun kerkeän, ja kun on jotain aihetta (ettei vaan mene tyhjän paskan jauhamiseksi).

No, pääsiäisloma on nyt sitten lusittu ja paluu arkeen odottikin sitten tänään. Loma menikin suurimmaksi osaksi töissä, että voikohan tuota edes lomaksi sanoa. Mutta ei niin negatiivista, etteikö myös jotain positiivista; rahan tuloa ei voi estää ;-)! Mahtuihan sitä 4 päivän viikonloppuun onneksi myös yksi vapaapäiväkin, aamulla auringonvalo tulvi sädekaihtimista huoneeseen ja mittarikin oli komeasti plussan puolella; kelkkakamppeet päälle ja Polaris tulille!

Tänään kuitenkin lukion hikiset penkit kutsuivat taas. 40 viikkotunnin jakson jälkeen tuntuu luksukselta tämä 25 viikkotunnin jakso. Ihan nyt näin ohimennen on kyllä pakko mainita meidän katastrofaalisesta musiikintunnista; sijainen ei oikein tiennyt että mitä tehdä ja miten tehdä, niin tuloksena olikin kaks tuntia täyttä häsetystä. Loppujen lopuksi päästiin kuitenkin soittamaan ehkä jotain maailman kuluneinta biisiä; tuulet puhaltais. Mitä sitä turhaan valehtelemaan; kukaan ei pysynyt rytmissä, biisi meni aivan penkin alle ja en ole varmaan ikinä tehnyt niin monta facepalmia kymmeneen minuuttiin. Pakko myös hehkuttaa, että pitkän vikinäni jälkeen työnantajani suostui vihdoin antamaan minulle lomaa; kokonaisen kuukauden! Nyt siis kaikki ilo irti lällystä jaksosta ja viikonloppuvapaista!

Postauksesta tuli pitempi kuin nälkävuodesta, mutta siitä huolimatta kiitokset sille joka tämän jaksoi lukea (jos kukaan edes vaivautui yrittämään :-D) ja erittäin hyvät illanjatkot, tämä tyär suuntaa tästä nyt viulutunnille!